[vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern” z_index=””][vc_column][vc_column_text]Yksinkertaistettuna, on olemassa kahdenlaista velkaa – hyvää ja pahaa. Näiden ero on, että hyvään velkaan kohdistuu tulonodotuksia, kun taas pahassa velassa tulonodotuksia ei ole. Tulonodotukset voivat pääpiirteissään olla arvonnousua ja/tai positiivista kassavirtaa.
Esimerkiksi sijoitusasuntoa varten otettu velka on hyvää velkaa; vuokralainen maksaa fiksulle asuntosijoittajalle velan korkoineen pois ja tilillekin jäi vielä yli. Huonoa velkaa taas on esimerkiksi velalla ostettu televisio, jonka arvon suunta on todennäköisesti viemäri. Jos ihmisen periaate on, ettei ota itselleen ollenkaan huonoa velkaa, on hänen taloudellinen tilanteensa tulevaisuudessa varsin suurella todennäköisyydellä aurinkoinen. Vastaavasti ylenpalttinen kulutus velaksi on varsin nopea tie tuhoon.
Onko opintolaina mielestäsi hyvää vai pahaa velkaa? Opintolainan ottaja päättää, onko velka hyvää vai pahaa. Jos opintolainan matkustelee pois, oli se taloudellisesti todennäköisesti huonoa. Jos opintolainan sijoitti eteenpäin esimerkiksi osana sijoitusasunnon omarahoitusosuutta, on opintolainalla saatu arvo todennäköisesti suurempi kuin jäljellä oleva lainapääoma. Ottaja siis päättää, oliko opintolaina huonoa velkaa vai ei. Tiedetään, tiedetään, on olemassa tärkeämpiäkin asioita kuin kunnollinen oma taloudenpito, mutta tässä kirjoituksessa kulma on taloudellinen.
Vuonna 2018 tuntuu, että melkein joka paikassa huudetaan, kuinka velkaa kannattaa ottaa, sillä se on nyt niin halpaa. Mielestäni tämä väittämä kuulostaa oudolle. Velkaa ei lähtökohtaisesti kannata ottaa, jos sitä vastaan ei saa tulonodotuksia. Velan ottaminen sen edullisuuden vuoksi on hölmöä. Velan tulisikin olla ennemmin tilapäinen tila kuin kokoaikainen hyve. Mainittakoon, että velan otto tukalasta tilanteesta pois pääsemiseksi on usein ihan hyvä juttu.
Tuntuu, että tähän maailman aikaan kaikilla on velkaa, ja oikein kukaan ei arvosta velatonta taloutta tai esimerkiksi velatonta asuntoa. Kun oma asunto olisi tulossa velattomaksi, se myydään ja ostetaan suurempi, velalla tietysti. Se on ihan hyvä, sillä tietenkään kaikkia asioita ei voi rahalla mitata. (Tähän väliin voisin myös todeta, että raha ei tee onnelliseksi. Raha ja onnellisuus ovat eri asia.) Uskon, että kokonaan velaton omistusasunto voisi tähän maailmantilanteeseen olla aika kova juttu. Kun ihminen omistaa jonkin asian velalla, se asia ei oikeasti ole hänen vaan velkojan. Maailmantilanteen kääntyessä pulkkamäeksi, voi velkojille, eli käytännössä pankeille, tulla ongelmia, jolloin pankin ongelmat lienevät myös velallisen ongelmia.
Asunto-osakkeen omistajilla (asunto-osake eli esimerkiksi kerrostaloasunto) on käytännössä kahdenlaista velkaa: omaa henkilökohtaista pankkilainaa sekä yhtiölainaa, jonka taloyhtiö on nostanut esimerkiksi linjasaneerausta vastaan. Esimerkiksi kerrostalohuoneiston markkina-arvo ja velkaosuudet voisivat olla seuraavat:
Markkina-arvo 450.000
Yhtiölainaa 30.000
Pankkilainaa 150.000
On hyvä pitää mielessä, että yhtiölaina on asunto-osakkeen omistavan henkilön velkaa. Tämä tavataan julkisessa keskustelussa hävittämään ”yhtiön velaksi”. Oikeasti tämä velka rasittaa osakkeen omistajan sotua, ei yhtiön y-tunnusta. Lukeehan se kauppakirjassakin, kutakuinkin näin: ”Ostaja on tietoinen, että kaupan kohteena olevia osakkeita rasittaa 4.2.2018 päivätyn isännöitsijäntodistuksen mukainen 30.000,00 euron osuus asunto-osakeyhtiön lainoista per 31.1.2017, joten velaton kauppahinta on 450.000,00 euroa. Ostaja ottaa vastatakseen edellä mainitun yhtiölainaosuuden.”
Tässä maailmantilanteessa, jossa velkaa on valtavasti, varoisin ottamasta sitä lisää. Miksi? Siksi, kun ”kaikki” sanovat, että sitä kannattaa olla. Massat ovat loppupeleissä aina väärässä, joten mitä pienemmän velkataakan onnistut itsellesi hankkimaan, sen parempi. Kaikkein paras tilanne olisi nollavelka. Unohda lyhennysvapaat ja laita lainasi lyhenemään. Se tuo turvaa tulevaan. Lainaa saa tarvittaessa varsin nopeasti lisää, mutta nopea lyhennys ei usein ole mahdollinen.
Lainaan suhtautumistapoja on monia, eikä tämä ole ainoa oikea tapa. Tärkeintä on, että kukin löytää sen oman tavan ja toimii sen mukaan. Tässä oli vain yksi esimerkki.
Ps. Velkaan liittyen Ray Dalio on tehnyt erinomaisen hyvän n. 30 minuutin videon, joka kannattaa katsoa. Itse katson kyseisen videon säännöllisesti. Se löytyy YouTubesta painamalla tästä.[/vc_column_text][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”25px”][social_share show_share_icon=”yes” social_share_icon_pack=”dripicons” show_share_text=”yes”][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”25px”][templatera id=”304″][/vc_column][/vc_row]
Vastaa