[vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern” z_index=””][vc_column][vc_column_text]Realismi on realismia, vaikka pahaa tekisi. Tosiasiat kannattaa asuntokaupassakin hyväksyä tosina, sillä muuten sattuu, ennemmin tai myöhemmin. Mitä pidempään tosiasiat kielletään, sen huonompaan lopputulokseen yleensä päästään. Tässä tekstissä tulee kylmää kyytiä.
Liian iso pyyntihinta pilaa kaupan. Jos lähdetään koittamaan ylipyynnillä myyntiä, kuuseen menee. Ässäarvan voiton todennököisyydellä päästään pankkiin hyvällä hinnalla. Lottohullulle kansalle tämähän toki sopii; omaisuuttaan arvostavalle ihmiselle ei. Olkaamme järkeviä ja myykäämme perusteltuun markkinan maksimiin ja lopettakaamme sen yhden oikean ostajan etsintä. Hän ilmaantuu myös oikeaan pyyntihintaan ja maksaa kyllä tarvittaessa yli, kun välittäjä tietää, mitä tekee. Ylipyynnillä taas ei saada yhtään neuvotteluita auki. Mikään ei ole ikävämpää kuin soittaa myyjälle, että ensiesittely oli tyhjä. Siinä ei auta edes aktiivinen myyntityö.
”Aktiivista myyntityötä” ei ole olemassa. Jos kohde ei herätä kiinnostusta, usein myyjän toimesta huudetaan hätiin välittäjän aktiivista myyntityötä. Mitähän hittoa se tarkoittaa? Ei mitään. Myytti. Ei ole olemassa. Hinta tulisi laskea alas siten, että kohde ottaa kiinni hakuvahteihin. Tiedän, se sattuu. Jos olisi mahdollista olla aktiivisempi ja saada asunto tätä kautta kovempaan hintaan myytyä, tekisinkö sen? Kyllä.
Odottaminen ei auta. Mutta hei, entä jos odotetaan vaan, jos joku ilmaantuisi ostamaan? Ässäarvan voittotodennäköisyys on jälleen tämän taktiikan onnistumista korkeampi, kun puhutaan hyvästä hinnasta. Odottamalla hapannutetaan kohdetta. Jos kuin ihmeen kaupalla tällä tavalla saadaan neuvottelut käyntiin, ne käydään ostajan ehdoilla. Tarjous on usein surkea, kuten myös hinta kauppakirjassa. Ostaja on pomo, sillä hänellä on rahat ja vaihtoehtoja; myyjällä vain myyntikohde, ei vaihtoehtoja.
Ostaja on kuningas. Ostajalla on rahat ja vaihtoehtoja. Myyjällä taas on yksi myyntikohde ja vaihtoehdot vähissä. Liian korkealla pyynnillä myyjä aliarvioi ostajat, sahaa silmään. Ostaja rankaisee ja tarjoaa hävyttömiä. Tästä sitten lähtevät tarjousneuvottelut suomalaisittain.
Ei ole käytännössä väliä, paljonko myyjän on ”pakko saada” kodistaan. Markkina kertoo hinnan. Hyvä välittäjä puristaa myyjälle jokaisen tonnin, joka on saatavilla ja vielä vähän yli. Enää on kyse siitä, riittääkö tämä myyjälle. Jos ei riitä, kauppoja ei synny. Siinä se.
Remonteista siirtyy yleensä myyntihintaan noin puolet. Karua on myös se, miten huonosti keskivertoremontti siirtyy asunnon hintaan. Todella kustannustehokkaasti tehty tyylikäs remontti esimerkiksi ammattimaisen asuntoflippaajan toimesta toimii yleensä hienosti. Vastaavasti tavallisen itselleen remontoijan ei taloudellisesti kannata sitä tehdä. Korkeintaan seinät valkoisiksi ja laminaattia lattiaan. Tämäkin saadaan yleensä takaisin vain myyntiajassa, ei niinkään hinnassa. Ostajat ovat fiksuja, oikeastaan tosi fiksuja. Pitävät jokaisesta tonnistaan kiinni ja kovaa. Markkinadataa kunnioittakaamme.
Tätä kirjoittaessani en ole katkera. Päinvastoin. Tuli vaan tämä teksti aikalailla suoraan sydämestä, joten ehkä se siinä näkyy. Mainittakoon vielä, että tämä teksti ei päde niinkään spesiaaleihin kohteisiin tai muihin miljoonakohteisiin, sillä ne ovat ihan eri geimi. Mainiota alkavaa viikkoa just sulle. Nähdään pankissa.[/vc_column_text][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”25px”][social_share show_share_icon=”yes” social_share_icon_pack=”dripicons” show_share_text=”yes”][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”25px”][templatera id=”451″][/vc_column][/vc_row]
Vastaa