[vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern” z_index=””][vc_column][vc_column_text]En olisi päässyt kauppakorkeaan, jos olisin heikon M:n papereillani yrittänyt. Sen sijaan yli 500 tunnin pääsykoekirjapänttäämisellä pääsin. Vihasin toki melkein jokaista pääsykoelukemisen hetkeä, mutta kyse olikin tavoitteesta, ei matkasta. Todistusvalintaan siirtymiseen liittyy vakavia ongelmia.
Aiheuttaa turhaa painetta lukion aloittavalle nuorelle
Yläkoulusta lukioon tulevan nuoren ihmisen tulee ensimmäisestä päivästä lähtien tehdä todella paljon töitä vailla varmuutta siitä, pääseekö sisään. Vastaavasti pääsykoevalinnassa voi olla varma, että pääsee sisään, jos on valmis tekemään tarpeeksi töitä. Tämä ei ole niin suuri ongelma, jos valintakriteerit ovat heti 1. päivänä lukiolaisille tiedossa. Plus harvoin nuori tietää edes viimeisenä lukiovuonna, mitä haluaa tehdä saati sitten ensimmäisenä.
Eriarvoistaa nuoria
Jokaisella lukiolaisella ei varmasti ole aikaa/mahdollisuuksia (tai kiinnostusta) puurtaa kolmea vuotta hyvien yo-todistuksen hyvien kirjainyhdistelmien eteen esimerkiksi ikävien perheasioiden tai muiden elämää oikeasti vaikeuttavien esteiden kohdalle sattuessa. Pääsykoevalinnassa taas myös he pääsevät mukaan. (Blogni n. puolen vuoden takaa: Koulunumeroilla ei ole mitään merkitystä.)
Perustaidot jäävät erittäin puutteellisiksi 1. vuosikurssin opiskelijoilla
Repuuttamisprosentit ovat moninkertaistuneet peruskursseilla eli 1. kurssilla ainetta kauppiksessa, joissa ei ole kyse mistään vaikeasta vaan täysin perusasioista kauppatieteilijälle. Reputtaminen ei välttämättä itse ole ongelma vaan se, että kirjoittamalla humanistislöysän yo-todistuksen ei auta sinua pääsemään taloustieteen kursseistata läpi saati anna tarvittavia lähtötason tietoja.
Yhteiskunta pehmenee — paskoja valmistuneita
Perustaitojen jäädessä puutteelliseksi on osa yliopistoista HS:n uutisen mukaan laskemassa vaatimustasoa, jotta jengi pääsisi kokeista läpi. Toisin sanoen Suomen kauppiksista tulee jatkossa paskempia valmistuneita ulos. Ihmisiä ei tule palkita pehmeistä suorituksista laskemalla rimaa. Huonoista suorituksista tulee sen sijaan antaa kovaa keppiä – opintotuki reilusti pois, jos ei noppia tule. Kovasta työnteosta ja tuloksista tulee taas palkita runsaasti. (Mitä, jos vaikka vuoden etuajassa valmistumalla saisit 1/2 jäljellä olevista opintotukikuukausista nettona tilille? Esimerkin vuoksi.)
Ratkaisu
Aina, kun kertoo ongelman/ongelmia, tulee kertoa myös ratkaisu (<- saa ottaa omaan käyttöön tämän lauseen ajatuksen). Tässä omani: säilytetään yli 50 %:nen sisäänpääsy pelkillä pääsykokeilla, jotta lukiossa huonosti menestyneille/myöhään heränneille/huonosti lukion aikana voiville saadaan reilu työntekoon ja ahkeruuteen perustuva mahdollisuus osallistua.[/vc_column_text][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”25px”][social_share show_share_icon=”yes” social_share_icon_pack=”dripicons” show_share_text=”yes”][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”5px”][vc_column_text][rns_reactions][/vc_column_text][vc_empty_space height=”50px”][templatera id=”451″][/vc_column][/vc_row]
Vastaa