[vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern”][vc_column][vc_column_text]Aiemmin tällä viikolla luin uutisen, jonka mukaan vuokrasääntely auttaisi vuokrien nousuun. Ajatus on itsessään jalo ja kaunis — vuokrakaton avulla keskustan parhailla paikoilla pienissä asunnoissa olisi kenellä tahansa varaa asua. Vuokrat varmasti laskisivat. Vuokrakatto tarkoittaisi, että vuokrille asetettaisiin jokin lainmukainen yläraja. Tämän seurauksena vuokrayksiö Töölössä maksaisi kuukaudessa 800 euroa 500:n sijaan. Olisiko se kuitenkaan suuressa kuvassa kaikkien etu?
Todellisudessa vuokrasääntelyn seurauksena tapahtuisi seuraavia ilmiöitä:
1) Vuokra-asuntojen/vuokrauskelpoisten asuntojen arvot laskisivat, sillä niiden sijoituskysynnän laskiessa kokonaiskysyntä laskee. Isolla velkavivulla ostettu asunto voi siten olla arvoltaan siihen kohdistuvaa velkataakkaa pienempi.
2) Edellisen kohdan johdosta pankkien riskienhallinnassa punavalot alkaisivat vilkkua. Epävakaa pankkisektori on kaikkea muuta kuin yhteiskunnan etu.
3) Kun asuntojen arvot laskevat, rakentaminen alkaa ainakin hidastua tai voi jopa pysähtyä. Kansantaloudelle rakentamisen hidastuminen on myrkkyä. Rakentaminen pysähtyy kuin höyryjuna hätäjarrua kiskaistaessa eli ei ihan helposti.
4) Valtiolta jää pääomatuloveroa saamatta. Jos vuokra on esmerkiksi 300 € alle markkinahinnan, valtion laskennallinen verotappio on noin 1200 € vuodessa. Vuokrakaton kannalla olevat ihmiset ovat usein veromyönteisiä, joten tässä ammutaan itseä sukille.
5) Asuntoja olisi todennököisesti tyhjillään. Tämä johtuu siitä, että reilusti alle luonnollisen hinnan olevaa asuntoa ei kannata sanoa irti. Se kannattaa jättää vaikka tyhjäksi, ”jos sitä kuitenkin tarvitsisi”. Kuka hyötyy tyhjästä asunnosta? Ei kukaan. Pimeän jälleenvuokraamisen riski kasvaa myös olennaisesti.
6) Koska asunto vuokrattiin alle markkinahinnan, rannalle jäi useita hyviä ehdokkaita, jotka ovat näreissään. Luonnollisella hinnalla taas asunnon olisi saanut se, joka sitä eniten tarvitsee. Muut olisivat vain todenneet, että liian kalliiksi menee, muutampa muualle. Nyt esimerkin vuoksi Helsingin keskustassa asuminen maksaa yhtä paljon kuin Helsingin Jakomäessä. Täten siellä asutaan ”pakon sanelemana”, vaikka maksukyky ja -halu riittäsi kantakaupunkiin.
7) Liian alhaisen vuokrakaton seuraksena vuokranantajat eivät todennäköisesti koe tarvetta remontoida asuntoja, joten asumisen taso tulee laskemaan. Remonttiin sijoitetusta pääomasta kun ei saa ollenkaan tuottoa, kun vuokra ei jousta ylöspäin.
8) Syntyy ainakin osittain pimeä markkina, jossa vuokra maksetaan vuokrakatosta huolimatta yli sallitun tason. Pimeillä markkinoilla ei ole tapana myöskään maksaa veroja.
Kuka vuokrasääntelyssä sitten olisi voittaja? Voittajia olisi yksi: se onnekas, joka suhteilla tai muuten arpapelillä voitti itselleen hienon vuokra-asunnon pilkkahintaan. Kuka hävisi? Vastaus: vuokranantaja, valtio, pankit, vuokralaiskandidaatit, rakennuttajat ja yhteiskunta eli käytännössä kaikki muut.
Kuka voittaa tilanteessa, jossa ei ole vuokrakattoa? Vastaus: kaikki. Vuokralainen, joka tarvitsi asuntoa eniten, sai sen. Vuokranantaja saa tuottoa. Valtio saa enemmän verotuloja. Pankkien vakuusarvot pysyvät kunnossa. Rakennuttajat rakentavat.
Myönnettäköön, että vuokrien nousu todennäköisesti katkeaisi, mutta muut vaikutukset huomioiden sen kannatus voidaan kyseenalaistaa.
Parempi tapa pienien asuntojen vuokrien nousujen hidastamiselle olisi kaavoittaa lisää pieniä asuntoja sinne, missä ihmiset haluavat asua. Tarjonnan kasvaessa vuokriin kohdistuisi laskupainetta. Tämän lisäksi pienten asuntojen hinnat pienenisivät ja ensiasuntoa ostavilla voisi jälleen olla aidosti varaa asua ns. pelipaikoilla.
Vuokrasääntely on kuin viettelevä seireeni; kaunis ja viehättävä ajatus, mutta oikean luonnon paljastuessa tulee äitiä ikävä.
Kirjoittaja on lukenut taloustiedettä sekä yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa että kauppakorkeakoulussa.[/vc_column_text][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”25px”][social_share show_share_icon=”yes” social_share_icon_pack=”dripicons” show_share_text=”yes”][vc_empty_space height=”25px”][vc_separator type=”normal” color=”#b5b5b5″ thickness=”1″][vc_empty_space height=”25px”][templatera id=”304″][/vc_column][/vc_row]
Vastaa